Vapaapäivä

Vietän tänään vapaapäivää, koska meillä ei neuvolassa ollut tälle päivälle yhtään asiakasta. Mun ohjaaja on ollut tän viikon lomalla ja sillä on ollut sijainen. Sen sijasen piti tänään vaan pakata kamoja neuvoloiden muuttoa varten ja lähteä sitten itsekin kotiin kahdentoista aikaan, joten mun olis ollut aika turhaa mennä sinne istumaan ja juomaan kahvia. Teen sitä siis kotona :D Otin kyllä neuvolasta kaikenlaista materiaalia, jotka ajattelin lukea läpi. On hyvä itsekin tietää mitä mä niille äideille siellä jakelen. Sen lisäksi oon lukenut Neuvolatyön käsikirjasta läpi koko äitiyshuoltoa koskevan osion. Alkaa tuntua siltä, että toi äitiysneuvolatyö alkaa olla aika hyvin hanskassa. Vaikken kaikkea muistakaan ulkoa, niin kaikkeen on niin selkeät kirjalliset ohjeet, että aina voi tarkastaa jos ei muista esimerkiksi miten raskausdiabeteksen hoitopolku täällä menee. Tai että missä tilanteessa voi (/pitää) lähettää äidin sairaalan äitiyspoliklinikalle.

Oon ottanut jo äitejä vastaan ihan yksinkin. Se sujuu hyvin ja osaan olla luontevammin sillon kun ohjaaja ei istu siinä vieressä kyttäämässä. Ainut millon piti hakea ohjaaja apuun, oli kun en vileä osannut löytää sydänääniä dopplerilla äidiltä ensikäynnillä. Kun raskaus on vasta kymmenennellä viikolla, on vauva vielä niin pieni, että pitää olla vähän kokeneempi korva ja tekniikka (tai hyvä tuuri) että saa sen uiskentelijan paikannettua sieltä kohdusta. Mä tykkään tossa neuvolatyössä siitä valistamispuolesta. Oon aina ollut kiinnostunut terveellisitä elämäntavoista ja valistan kavereita ja muita iha ärsyttävyyteen asti, joten on hauskaa kun saan tehdä sitä ihan luvan kanssa tuolla neuvolassa. Höpötän innoissani niille äideille pehmeistä ja kovista rasvoista ja kalsiumin saannista ja kaikesta mahdollisesta.

Nojoo, se neuvolasta. Ihanaa kun on perjantai. Meidän piti tänään mennä Miehen kanssa käymään kaverin luona, mutta kaverille ei sopinutkaan. Mennään varmaan huomenna. Kaverin lapsi täytti eilen vuoden, ja ajattelin käydä tänään ostamassa jonkun lahjan. Mietin, että joku satukirja voisi olla kiva. Mies tulee tänään aikaisemmin kotiin, kun se on menossa pankkiin keskustelemaan tietyistä tulevaisuuteen liittyvistä asioista. Se on nimittäin harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä, mutta sen toteutuminen on vaan rahoituksesta kiinni. Olisi kyllä mahtavaa jos se onnistuisi, koska sitten Mies olisi täällä kotikaupungissa töissä, eikä olisi enää niitä yli tunnin työmatkoja Helsinkiin ja yhteensä 12-tuntisia päiviä. Nyt Miehellä on töissä vuoden kiireisin aika. Se lähtee töihin aamulla seitsemän aikaan ja tulee kotiin illalla kahdeksalta. Samalla se yrittää järjestää noita yrittäjyysasioita ja viimeistellä opinnäytetyötä, että pääsisi valmistumaan huhtikuussa. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että mulla on nyt niin rentoa ja toinen on ihan stressantunut. Yritän auttaa parhaani mukaan, lähinnä tekemällä ruuan valmiiksi kun Mies tulee töistä, pesemällä pyykkiä ja hieromalla Miehen tietokoneella istumisesta jumiutuneita hartioita. Viime viikonloppuna autoin laittamalla Miehen opinnäytetyöhön lähdeviitteet kuntoon. Ihmeesti motivoi enemmän tehdä jonkun toisen opinnäytetyötä kuin omaa.

Mies on luvannut auttaa meidän opinnäytetyön kanssa sitten keväämmällä. Niinhän sen kuuluu mennäkin, että autetaan toinen toisiamme aina kun toisella on rankempaa.